Pääsiäispäivä ja helluntai

Pääsiäinen ja helluntai ovat peräisin lähes muinaisista ajoista, ja ne toistuvat jatkuvasti hyvin monissa ruotsalaisissa kotitalouksissa. Ainutlaatuista ruotsalaisessa juhlassa on sen sijaan se, että siinä yhdistyvät kristilliset perinteet alkuperäiskansojen elementteihin, jotka ulottuvat vanhannorjalaiseen kulttuuriin. Siksi niiden ruotsalaisten vuosikertojen lomilla on monia asioita, joille ei ole vastaavaa muualla maailmassa. Mutta mistä niissä oikein on kyse? Ja miten me juhlimme niitä?

pääsiäispäivä

Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jossa juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Siksi sitä kutsutaan myös ylösnousemuspäiväksi. Se tapahtuu aina kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen ns. kirkollisen täysikuun jälkeisenä ensimmäisenä sunnuntaina. Siksi se tapahtuu eri päivinä joka vuosi. Miten pääsiäistä sitten vietetään?

• Syö erikoisruokia, kuten lammasta, joka juontaa juurensa sekä uhrilammasta että esikristillisestä blotista. Sukulaisia ja ystäviä kutsutaan usein.
• Erikoiskoristeita ja makeisia, joissa painopiste on kananmunissa, joiden juuret ovat joidenkin mielestä uudestisyntymisen idea. Monet ihmiset haluavat keskittyä munanmetsästykseen ja yllätyksiin

Ruotsalaisella ja modernilla tavalla juhla on monella tapaa osittain maallistunut. Siksi juhlat vaihtelevat suuresti.

Helluntai

Helluntai on kristillinen juhla, jolloin vietetään Pyhän Hengen ilmestymistä niille, joista tuli Jeesuksen apostoleita. Tästä syystä päivää kutsutaan joskus modernin kirkon syntymäpäiväksi. Päivän ajankohta vaihtelee 10. toukokuuta ja 26. kesäkuuta välillä, riippuen sekä vuodesta että kirkossakäymisestä. Helluntain viettäminen, toisin kuin pääsiäisen viettäminen, ei ole saavuttanut suurta suosiota niiden keskuudessa, jotka eivät osallistu kirkon toimintaan. Helluntain viettäminen liittyy siksi edelleen läheisesti helluntaihin ja seurakunnan toimintaan. Toisin kuin pääsiäispäivä, monet uskovat, että helluntain tulisi olla toteuttaessaan spartalaista ja keskittyä huomioimaan ja hyödyntämään sitä, mitä ympärillämme on.

Helatorstai

Helatorstaita on hyvin tärkeä päivä kristinuskossa. Se on myös yleinen vapaapäivä monissa maissa, mutta tapa, jolla sitä todellisuudessa juhlitaan, vaihtelee useissa suhteissa. Ruotsissa sillä on pitkä historia, joka liittyy monin tavoin myös esikristilliseen aikaan.

Tässä on tietoa Kristuksen taivaaseenastumispäivästä ja siitä, mikä on ominaista sille nykyaikanamme.

Kristitty ja samalla esikristillinen

Ascension Day on kristillinen juhla, jonka tarkoituksena on juhlistaa päivää, jolloin Jeesus lähti maallisesta elämästä taivaaseen. Se tapahtuu aina 40. päivänä pääsiäisen jälkeen. Koska tämä on aina torstai, päivää on joskus kutsuttu pyhänä torstaina.

Tapa, jolla sitä juhlitaan, vaihtelee suuresti sen mukaan, missä määrin maa on sekularisoitunut. Perinteisempi Kristuksen taivaaseenastumisen juhla sisältää jumalanpalveluksen ja vierailun hautausmaalla, jossa läheiset ovat.

Erityisen Ruotsissa sille antaa erityisaseman se, että helatorsta on samaan aikaan kuin päivä, jolloin maanviljelijät vapauttavat lehmät laitumelle. Siksi päivä tunnetaan historiallisesti myös laidunvapautuspäivänä/lehmän vapauttamispäivänä. Tämä tarkoittaa, että sillä on kulttuurisesti ankkuripaikka myös talonpoikaisyhteiskunnassa, jonka historia on monella tapaa vanhempi kuin kristinuskon historia Ruotsissa.

Loma, jota harva viettää

Monissa tapauksissa Helatorstaiden päivä osuu samaan aikaan Ruotsin kansallispäivän kanssa niin, että yhdessä niistä muodostuu erityisen pitkä viikonloppu. Siksi helatorstaista tulee joskus osa Ruotsin pisintä viikonloppua.

Huolimatta siitä, että se on juhlapäivä, on Ruotsissa suhteellisen epätavallista viettää helatorstaita. Edelleen pääasiassa kristityt ja uskovat kiinnittävät jossain määrin huomiota päivään. Mutta juhla on lisääntynyt, ja monet ennustavat, että siitä tulee pian suurempi ilmiö kuin ennen.