Toukokuun 1. päivä

Vappu on 1800-luvun lopusta lähtien ollut yksi työväenliikkeen tärkeimmistä toistuvista juhlista ja tapahtumista. Sen historia liittyy läheisesti sosialismin nousuun Euroopassa, ja sillä on ollut erittäin vahva valta etenkin Ruotsissa.

Mutta mistä toukokuun ensimmäisestä päivästä oikein on kyse?

Työväenliikkeen kasvu

Huolimatta siitä, että Yhdysvallat liitetään nykyään pääasiassa vapaisiin markkinoihin, itse asiassa ensimmäinen toukokuu on peräisin sieltä. Vaikka teosten järjestämisellä on paljon pidempi historia, useimmat uskovat sen mallin olevan Yhdysvalloissa vuonna 1884 tehty päätös. Amerikkalainen työväenliike Federation of Labour (AFL) päätti vaatia työpäivän laajaa rajoittamista kahdeksaan tuntiin.

Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, joka oli eräänlainen symbolinen Ranskan vallankumouksen jatke, samalla kun se iski tulevien työntekijöiden oikeuksiin. Niiden muodostuminen vuonna 1889 nähdään myös yleensä eräänlaisena ensimmäisen maissiasennon alkuna virallisena vapaapäivänä. Työväenliike on sittemmin ollut hajautettu sosiaalinen liike, joka keskittyy työntekijöiden oikeuksien parantamiseen. Käsite on laaja ja kattaa sekä järjestäytyneet ammattiliitot että yksilöiden tavoitteet ja ilmaisut. Työväenliike on ollut aktiivinen monissa maissa läpi historian, mutta menestynein se on läntisissä teollisuusmaissa. Työväenliike yhdistetään usein sosialistisiin ja kommunistisiin poliittisiin puolueisiin ja järjestöihin, mutta se ei välttämättä ole sidottu mihinkään tiettyyn ideologiaan.

Toukokuun ensimmäinen juna

Vappupäivän erityinen symboli on toukokuun ensimmäinen juna, joka kulkee vuosittain useissa maissa. Eikä vähiten Ruotsissa, sillä on ollut erittäin vahva asema. Laulu Internationalen on monessa paikassa junan enemmän tai vähemmän virallinen tunnari. Vaikka juna on yleinen, heillä on edelleen kiistanalainen asema monissa osissa maailmaa, joissa työväenliikettä ei vielä hyväksytä.

Ruotsin kansallispäivä

Erityisestä asemastaan huolimatta Ruotsin kansallispäivä ei ole itse asiassa ollut juhlapäivä pitkään aikaan. Mutta samalla sillä on historia, joka ulottuu useiden satojen vuosien taakse. Sitä vastoin tapa, jolla sitä juhlitaan, vaihtelee suuresti eri paikoissa Ruotsissa, ja sen olemassaolo on tavallaan edelleen kiistanalainen.

Olemme sukeltaneet syvälle Ruotsin kansallispäivään.

Vanha Ruotsi, mutta moderni perinne

Kansainvälisesti Ruotsi on yksi pisimpään yhdistyneistä maista. Se on itse asiassa yksi maailman vanhimmista valtakunnista. Mutta tästä huolimatta Ruotsin kansallispäivä on melko uusi ilmiö. Vasta 1800-luvun lopulla päätettiin juhlistaa Ruotsia yhdistyneenä kuningaskuntana.

Tämän päivän historia liittyy mielenkiintoisen läheisesti Skanseniin. Skansenin ideana on aina ollut edustaa eräänlaista elävää miniatyyriä Ruotsista, mikä tarkoittaa, että alusta asti oli ajatus keskittyä Ruotsiin kansallisvaltiona.

Kun vuonna 1893 päätettiin juhlia Ruotsia, palaute päätettiin antaa 6.6.1523, jolloin Gusta Vasa tuli kuninkaaksi ja myös yhdistyneen Ruotsin symboliksi.

Melko uusi loma

Vaikka Ruotsin kansallispäivää vietetään nyt yli sata vuotta ajassa taaksepäin, siitä tuli yleinen vapaapäivä vasta vuonna 2005. Se tekee päivästä jännittävällä tavalla sekä uutta että vanhaa ilmiötä.

Juhla vaihtelee suuresti eri paikoissa Ruotsissa. Mutta lippupäivänä on itsestäänselvyys nostaa Ruotsin lippu. Toisin kuin muut juhlapyhät, kansallispäivän juhlimiseen ei todellakaan ole todellista mallia. Erityisesti Skansen on edelleen yhteinen nimittäjä ja siellä myös suuri osa juhlista todella tapahtuu. Epäselvää on kuitenkin, saako päivä suuren laajan kannatuksen.