Admin

Upptäck Sverige som aldrig förr nära mig

I takt med att den digitala eran fortsätter att forma vårt sätt att interagera med världen, har behovet av tillförlitlig, lättillgänglig information nära mig blivit mer framträdande än någonsin. För svenskar och besökare i Sverige erbjuder webbplatsen Sök.info en banbrytande plattform som omdefinierar hur vi upptäcker och interagerar med olika platser i hela landet. Denna webbaserade resurs ger användarna obegränsad tillgång till information om över en miljon olika platser i Sverige, från historiska landmärken och natursköna vandringsleder till de senaste kaféerna och shoppingcentren.

Den Omfattande Databasen

Sök.info står ut från mängden tack vare sin omfattande databas, som innehåller detaljerad information om varje plats. Detta inkluderar inte bara grundläggande information som vad platsen är för något, utan även öppettider, kontaktinformation och vägbeskrivningar. Denna rikedom på data gör sök.info till en ovärderlig resurs för alla som vill utforska Sveriges mångfacetterade landskap, oavsett om det gäller lokalbefolkningen som söker nya upplevelser eller turister som vill få ut mesta möjliga av sitt besök.

Användarvänligt Gränssnitt

Förutom dess omfattande innehåll, erbjuder sök.info ett intuitivt och användarvänligt gränssnitt. Plattformen är utformad för att vara lättanvänd, vilket gör det möjligt för användare att snabbt hitta den information de söker. Oavsett om du använder en dator, en surfplatta eller en smartphone, anpassar sig webbplatsen smidigt för att ge den bästa möjliga användarupplevelsen. Detta säkerställer att du kan planera dina äventyr i Sverige med några få klick.

”Nära mig” funktion

”Funktionen ’nära mig’ är en revolutionerande egenskap som förändrar sättet vi interagerar med vår omgivning. Genom att använda dina GPS-koordinater, med din uttryckliga tillåtelse, anpassar denna funktion upplevelsen helt efter var du befinner dig. Oavsett om du är på jakt efter en mysig restaurang, en lugn park eller en tjänst som bankautomater, optimerar ’nära mig’-funktionen sökresultaten för att visa relevanta platser i din omedelbara närhet på en karta. Detta gör den till ett ovärderligt verktyg för både lokalbefolkningen som vill upptäcka nya pärlor i sitt område och för resenärer som önskar utforska en ny stad effektivt. Genom att erbjuda en skräddarsydd och omedelbar lösning på din platsbaserade förfrågan, förbättrar ’nära mig’-funktionen din upplevelse och gör den mer intuitiv och anpassningsbar.”

En Portal till Sveriges Hjärta

Sök.info är mer än bara en webbplats; det är en portal till Sveriges hjärta. Det ger en sällan skådad insikt i landets geografiska mångfald och kulturella rikedomar. Från de snöklädda topparna i norr till de soliga stränderna i söder, ger sök.info användarna nycklarna till att upptäcka och uppskatta allt som Sverige har att erbjuda. Dess detaljerade vägbeskrivningar och kontaktinformation gör även de mest avlägsna destinationerna tillgängliga för äventyrslystna själar.

Framtiden för Digital Utforskning

I en värld där digital teknik ständigt utvecklas, står sök.info som ett exempel på hur digitala verktyg kan användas för att fördjupa vår förståelse och uppskattning av den fysiska världen. Genom att kombinera omfattande data med användarvänlig design och interaktivitet, banar sök.info väg för framtiden för digital utforskning i Sverige.

Som vi ser fram emot att utforska allt vad Sverige har att erbjuda, står sök.info redo att vara vår guide. Med bara några få klick kan vi nu dyka djupare in i landets underverk än någonsin tidigare, upptäcka nya platser och skapa oförglömliga minnen. Sök.info är inte bara en plattform; det är en resa till hjärtat av Sverige, en resa som börjar med ett enda klick.

Helatorstai

HelatorstaiHelatorstai

Helatorstaita on hyvin tärkeä päivä kristinuskossa. Se on myös yleinen vapaapäivä monissa maissa, mutta tapa, jolla sitä todellisuudessa juhlitaan, vaihtelee useissa suhteissa. Ruotsissa sillä on pitkä historia, joka liittyy monin tavoin myös esikristilliseen aikaan.

Tässä on tietoa Kristuksen taivaaseenastumispäivästä ja siitä, mikä on ominaista sille nykyaikanamme.

Kristitty ja samalla esikristillinen

Ascension Day on kristillinen juhla, jonka tarkoituksena on juhlistaa päivää, jolloin Jeesus lähti maallisesta elämästä taivaaseen. Se tapahtuu aina 40. päivänä pääsiäisen jälkeen. Koska tämä on aina torstai, päivää on joskus kutsuttu pyhänä torstaina.

Tapa, jolla sitä juhlitaan, vaihtelee suuresti sen mukaan, missä määrin maa on sekularisoitunut. Perinteisempi Kristuksen taivaaseenastumisen juhla sisältää jumalanpalveluksen ja vierailun hautausmaalla, jossa läheiset ovat.

Erityisen Ruotsissa sille antaa erityisaseman se, että helatorsta on samaan aikaan kuin päivä, jolloin maanviljelijät vapauttavat lehmät laitumelle. Siksi päivä tunnetaan historiallisesti myös laidunvapautuspäivänä/lehmän vapauttamispäivänä. Tämä tarkoittaa, että sillä on kulttuurisesti ankkuripaikka myös talonpoikaisyhteiskunnassa, jonka historia on monella tapaa vanhempi kuin kristinuskon historia Ruotsissa.

Loma, jota harva viettää

Monissa tapauksissa Helatorstaiden päivä osuu samaan aikaan Ruotsin kansallispäivän kanssa niin, että yhdessä niistä muodostuu erityisen pitkä viikonloppu. Siksi helatorstaista tulee joskus osa Ruotsin pisintä viikonloppua.

Huolimatta siitä, että se on juhlapäivä, on Ruotsissa suhteellisen epätavallista viettää helatorstaita. Edelleen pääasiassa kristityt ja uskovat kiinnittävät jossain määrin huomiota päivään. Mutta juhla on lisääntynyt, ja monet ennustavat, että siitä tulee pian suurempi ilmiö kuin ennen.

Toukokuun 1. päivä

1. toukokuuta - 1. toukokuutaToukokuun 1. päivä

Vappu on 1800-luvun lopusta lähtien ollut yksi työväenliikkeen tärkeimmistä toistuvista juhlista ja tapahtumista. Sen historia liittyy läheisesti sosialismin nousuun Euroopassa, ja sillä on ollut erittäin vahva valta etenkin Ruotsissa.

Mutta mistä toukokuun ensimmäisestä päivästä oikein on kyse?

Työväenliikkeen kasvu

Huolimatta siitä, että Yhdysvallat liitetään nykyään pääasiassa vapaisiin markkinoihin, itse asiassa ensimmäinen toukokuu on peräisin sieltä. Vaikka teosten järjestämisellä on paljon pidempi historia, useimmat uskovat sen mallin olevan Yhdysvalloissa vuonna 1884 tehty päätös. Amerikkalainen työväenliike Federation of Labour (AFL) päätti vaatia työpäivän laajaa rajoittamista kahdeksaan tuntiin.

Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, joka oli eräänlainen symbolinen Ranskan vallankumouksen jatke, samalla kun se iski tulevien työntekijöiden oikeuksiin. Niiden muodostuminen vuonna 1889 nähdään myös yleensä eräänlaisena ensimmäisen maissiasennon alkuna virallisena vapaapäivänä.

Työväenliike on sittemmin ollut hajautettu sosiaalinen liike, joka keskittyy työntekijöiden oikeuksien parantamiseen. Käsite on laaja ja sisältää sekä järjestäytyneet ammattiliitot että yksilöiden tavoitteet ja ilmaisut. Työväenliike on ollut aktiivinen monissa maissa läpi historian, mutta menestynein se on läntisissä teollisuusmaissa. Työväenliike yhdistetään usein sosialistisiin ja kommunistisiin poliittisiin puolueisiin ja järjestöihin, mutta se ei välttämättä ole sidottu mihinkään tiettyyn ideologiaan.

Toukokuun ensimmäinen juna

Vappupäivän erityinen symboli on toukokuun ensimmäinen juna, joka kulkee vuosittain useissa maissa. Eikä vähiten Ruotsissa, sillä on ollut erittäin vahva asema. Laulu Internationalen on monessa paikassa junan enemmän tai vähemmän virallinen tunnari. Vaikka juna on yleinen, heillä on edelleen kiistanalainen asema monissa osissa maailmaa, joissa työväenliikettä ei vielä hyväksytä.

Ruotsin kansallispäivä

Ruotsin kansallispäiväRuotsin kansallispäivä

Erityisestä asemastaan huolimatta Ruotsin kansallispäivä ei ole itse asiassa ollut juhlapäivä pitkään aikaan. Mutta samalla sillä on historia, joka ulottuu useiden satojen vuosien taakse. Sitä vastoin tapa, jolla sitä juhlitaan, vaihtelee suuresti eri paikoissa Ruotsissa, ja sen olemassaolo on tavallaan edelleen kiistanalainen.

Olemme sukeltaneet syvälle Ruotsin kansallispäivään.

Vanha Ruotsi, mutta moderni perinne

Kansainvälisesti Ruotsi on yksi pisimpään yhdistyneistä maista. Se on itse asiassa yksi maailman vanhimmista valtakunnista. Mutta tästä huolimatta Ruotsin kansallispäivä on melko uusi ilmiö. Vasta 1800-luvun lopulla päätettiin juhlistaa Ruotsia yhdistyneenä kuningaskuntana.

Tämän päivän historia liittyy mielenkiintoisen läheisesti Skanseniin. Skansenin ideana on aina ollut edustaa eräänlaista elävää miniatyyriä Ruotsista, mikä tarkoittaa, että alusta asti oli ajatus keskittyä Ruotsiin kansallisvaltiona.

Kun vuonna 1893 päätettiin juhlia Ruotsia, palaute päätettiin antaa 6.6.1523, jolloin Gusta Vasa tuli kuninkaaksi ja myös yhdistyneen Ruotsin symboliksi.

Melko uusi loma

Vaikka Ruotsin kansallispäivää vietetään nyt yli sata vuotta ajassa taaksepäin, siitä tuli yleinen vapaapäivä vasta vuonna 2005. Se tekee päivästä jännittävällä tavalla sekä uutta että vanhaa ilmiötä.

Juhla vaihtelee suuresti eri paikoissa Ruotsissa. Mutta lippupäivänä on itsestäänselvyys nostaa Ruotsin lippu. Toisin kuin muut juhlapyhät, kansallispäivän juhlimiseen ei todellakaan ole todellista mallia. Erityisesti Skansen on edelleen yhteinen nimittäjä ja siellä myös suuri osa juhlista todella tapahtuu. Epäselvää on kuitenkin, saako päivä suuren laajan kannatuksen.

Pääsiäispäivä ja helluntai

Pääsiäispäivä ja helluntaiPääsiäispäivä ja helluntai

Pääsiäinen ja helluntai ovat peräisin lähes muinaisista ajoista, ja ne toistuvat jatkuvasti hyvin monissa ruotsalaisissa kotitalouksissa. Ainutlaatuista ruotsalaisessa juhlassa on sen sijaan se, että siinä yhdistyvät kristilliset perinteet alkuperäiskansojen elementteihin, jotka ulottuvat vanhannorjalaiseen kulttuuriin. Siksi niiden ruotsalaisten vuosikertojen lomilla on monia asioita, joille ei ole vastaavaa muualla maailmassa.

Mutta mistä niissä oikein on kyse? Ja miten me juhlimme niitä?

pääsiäispäivä

Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jossa juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Siksi sitä kutsutaan myös ylösnousemuspäiväksi. Se tapahtuu aina kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen ns. kirkollisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Siksi se tapahtuu eri päivinä joka vuosi.

Miten pääsiäistä sitten vietetään?

  • Syö erikoisruokia, kuten lammasta, joka juontaa juurensa sekä uhrilammasta että esikristillisestä blotista. Sukulaisia ja ystäviä kutsutaan usein.
  • Erikoiskoristeita ja makeisia, joissa painopiste on kananmunissa, joiden juuret ovat joidenkin mielestä uudestisyntymisen idea. Monet ihmiset haluavat keskittyä munanmetsästykseen ja yllätyksiin

Ruotsalaisella ja modernilla tavalla juhla on monella tapaa osittain maallistunut. Siksi juhlat vaihtelevat suuresti.

Helluntai

Helluntai on kristillinen juhla, jolloin vietetään Pyhän Hengen ilmestymistä niille, joista tuli Jeesuksen apostoleita. Tästä syystä päivää kutsutaan joskus modernin kirkon syntymäpäiväksi. Päivän ajankohta vaihtelee 10. toukokuuta ja 26. kesäkuuta välillä riippuen sekä vuodesta että seurakunnasta.

Toisin kuin pääsiäisen viettäminen, helluntaiden viettäminen ei ole saavuttanut suurta suosiota niiden keskuudessa, jotka eivät osallistu kirkon toimintaan. Helluntain viettäminen liittyy siksi edelleen läheisesti helluntaihin ja seurakunnan toimintaan. Toisin kuin pääsiäispäivä, monet uskovat, että helluntain tulisi olla toteuttaessaan spartalaista ja keskittyä huomioimaan ja hyödyntämään sitä, mitä ympärillämme on.

uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä

uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä

uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä

Ne neljä uudenvuodenpäivää ja kolmastoista päivä ovat itsestäänselvyys monille ihmisille. Mutta sen kulttuurinen ja historiallinen alkuperä ei ole aina täysin ilmeinen. Vaikka niillä on alkuperä, joka ei välttämättä liity toisiinsa, ne muodostavat peruskehyksen siihen, miten molemmat lopetamme ja kohtaamme uuden vuoden.

Olemme tarkastelleet lähemmin joulun ja uudenvuoden 13. päivää.

loppiainen

Joulun kolmastoista päivä sai nimensä, koska se tapahtuu kolmantena päivänä joulun jälkeen. Näin ollen se tapahtuu yleensä tammikuun 6. Sen lisäksi, että se on yksi kirkon tärkeimmistä juhlista, se on myös juhlapäivä monissa maissa. Päivän tarkoituksena on juhlistaa sitä päivää, jolloin paljastettiin, että Jeesus oli Jumalan Poika.

Miten joulun kolmastoista päivää vietetään?

  • Ruotsissa päivä jää usein huomaamatta. Mutta monilla muilla mailla on asema, joka vastaa meidän jouluaattoa, lahjojen ja seurustelun kanssa.

  • Monet ruotsalaiset ovat viime aikoina päättäneet juhlistaa päivää hyvällä ruoalla.

Vaikka kolmastoista päivä vietetään usein ilman erityistä juhlaa, se on tärkeä kristillinen juhla, joka on osa yhteistä kulttuuriperintöämme.

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on uuden vuoden lopullinen aloituspäivä. Se tapahtuu 1. tammikuuta ja on siten vuoden ensimmäinen kalenteripäivä. Se on juhlapäivä useimmissa maissa ympäri maailmaa, ja sille on paradoksaalisesti annettu asema uudenvuodenjuhlien sotkujen siivoamiseksi.

Uudenvuodenpäivän ainutlaatuisuus on se, että se on seurausta esikristillisistä perinteistä yhdistettynä roomalaisiin ja kristillisiin elementteihin. Siksi se on loma, jolla ei tavallaan ole varsinaista konkreettista yhteistä lankaa. Mutta tästä huolimatta se on edelleen loma, joka koostuu sekä siivouksesta että uuden vuoden alkamisesta.

Joulupäivä ja jouluaatto

Joulupäivä ja jouluaattoJoulupäivä ja jouluaatto

Maanantai ja joulupäivä ovat kaksi hyvin vakiintunutta juhlapäivää yhteisessä länsimaisessa kulttuurissa. Sen historia liittyy läheisesti kirkon kasvuun, mutta sitä juhlii hyvin suuri joukko ihmisiä ilman läheisempää kirkollista yhteyttä. Monille ruotsalaisille näitä päiviä leimaa lähinnä eräänlainen myrskyn jälkeinen tyynyys, jossa vietämme aikaa nauttien joulun jälkeisestä tyynestä ja keskittyen nykyhetkeen.

Mutta mistä näissä päivissä on kyse? Olemme katsoneet tarkemmin joulupäivää ja joulun toista päivää.

Joulupäivä

Joulupäivä on alun perin kristillinen juhla, jonka tarkoituksena on juhlistaa Jeesuksen syntymää, ja siksi sitä vietetään joka vuosi 25. joulukuuta. Nykyaikana joulupäivästä on kuitenkin muodostunut yhteisen joulujuhlan symboli, jolle ovat ominaisia kuuset, kynttilät, koristeet ja yleiset koristeet.

Perinteiselle juhlalle on tunnusomaista iltaisin kirkollinen messu, joka ulottuu puolenyön jälkeen ja merkitsee jouluyön siirtymää. Siksi sitä kutsutaan myös joulun yömessuiksi. Monille ihmisille joulupäivä on pääasiassa jouluaaton jälkeinen päivä, ja siksi se merkitsee joulun viettämisen hidasta loppua, ei erityisen merkittävää lomaa. Tämä vastaa myös pohjoismaista perinnettä, jossa joulua edeltävää päivää pidettiin tärkeimpänä.

Joulun toinen päivä

Joulupäivä on joulupäivän jälkeinen päivä. Sitä kutsutaan usein myös toiseksi päiväksi. Se tapahtuu joulun jälkeisenä päivänä ja on siten toinen päivä Jeesuksen syntymän jälkeen. Monissa osissa maailmaa se on juhlapäivä, mutta sen viettäminen vaihtelee suuresti. Ruotsissa se on tyypillisesti tarkoittanut varsin hillittyä juhlaa, jossa pääasiassa nautitaan rauhasta usein hektisen joulun jälkeen.

Monissa maissa, joissa puhutaan englantia, toista päivää kutsutaan tapaninpäiväksi. Tapaninpäivä on yleinen vapaapäivä muun muassa Australiassa, Kanadassa, Irlannissa, Uudessa-Seelannissa ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvalloissa se on epävirallinen kokonainen päivä. Aivan kuten toinenkin päivä on joulukuun 26. päivä.

 

Juhannuspäivä

JuhannuspäiväJuhannuspäivä

Vaikka juhannus muistuttaa monelle tiettyä ruotsalaista juhlaa, juhannuspäivä on ainutlaatuinen juhla, jota vietetään monissa eri paikoissa maailmassa. Tämä johtuu siitä, että sen historia liittyy kahdesti sekä esikristilliseen aikaan että kristinuskon leviämiseen ympäri Eurooppaa.

Tässä katsotaan tarkemmin juhannuspäivää.

Kansan ja kirkon juhla

Ruotsalaisessa kunnioituksessa juhannuspäivää kohtaan ehdottomasti juhannusjuhlan ajatuksia. Tällä hyvin tyypillisellä juhlalla, joka järjestetään 20.-26. kesäkuuta, on pitkä ja epäselvä historia. Jotkut uskovat, että se on esikristillinen ilmiö, joka liittyy kesäpäivänseisauksen viettoon, mutta jotkut uskovat sen leviämisen liittyvän läheisesti kristinuskoon ja Johannes Kastajan päivään.

Riippumatta siitä, mihin paikkaan asetat päivän historiallisessa vaiheessa, on itsestään selvää, että se on yleinen juhla, jota vietetään monissa eri paikoissa maailmassa. Ruotsissa sitä on perinteisesti vietetty juhannustanssilla ja klassisella juhannusruoalla.

Muualla maailmassa, missä kirkon asema on levinnyt nykyaikanakin, juhla on huomattavasti kirkollisempi. Tämä on saanut monet näkemään juhannuspäivän eräänlaisena kalliona esikristillisten perinteiden ja kristillisten tapojen välillä. Mutta koska on epäselvää, kuinka ilmeistä historiallinen ankkurointi todella on, kukaan ei ole tullut tekemään varmoja johtopäätöksiä.

Selvää on kuitenkin se, että päivää vietetään edelleen monissa paikoissa ympäri maailmaa ja että se on edelleen erittäin suosittu. Erityisen mielenkiintoista on se, että kaikilla mailla näyttää olevan taipumus yhdistää juhannuspäivä omaan juhlaansa, vaikka se onkin kansainvälinen juhla. Kaiken kaikkiaan ehkä yksi yleisimmistä festivaaleista ympäri maailmaa, josta mielenkiintoisella tavalla puuttuu yhteisiä elementtejä.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä

Pyhien päivä on hyvin monipuolinen juhla, jonka historia on tavallaan piilossa hämärässä. Mutta kristillisenä perinteenä se on osoittautunut epätavallisen monitahoiseksi ja eläväksi. Tämä on tehnyt sitä juhlittu monin eri tavoin riippuen siitä, missä olet maailmassa.

Olemme katsoneet pyhäinpäivää ja nähneet, mikä erottaa sen muista.

Yleinen, mutta väärinymmärretty päivä

Pyhäinpäivän lähtökohtana pidetään tyypillisesti kirkollista pyrkimystä kiinnittää pyhien ja marttyyrien huomio uhrauksiinsa. Kaikkien pyhien päivä on kristillinen juhla, jossa juhlitaan kaikkien pyhien elämää. Se, milloin sitä juhlitaan, vaihtelee eri puolilla maailmaa, mutta yleensä se tapahtuu 1. marraskuuta tai joskus 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta välillä.

Mutta mikä pyhimys oikein on? Pyhimys on henkilö, jonka kirkko on tunnustanut saavuttaneen erittäin korkean pyhyyden ja hyveen tason.

Ajan myötä pyhimysten päivästä on kuitenkin tullut enemmän maallisesta elämästä lähteneiden ihmisten yleistä huomiota. Olipa kyse pyhimyksistä tai omista rakkaistamme. Siksi nykypäivän pyhäinpäivän viettäminen liittyy läheisesti hautausmaalla vierailemiseen. Kynttilöiden syttäminen ja haudalla käynti on huomattavasti yleisempää kuin kirkossa viettäminen.

Monissa paikoissa päivä todennäköisesti liittyy enemmän Halloweeniin, vaikka ne eivät oikeastaan liity muuten kuin että ne tapahtuvat peräkkäin. Tämän katsotaan yleensä johtuvan kielellisestä yhteydestä.

Pyhäinpäivä on edelleen suosittu juhla, mutta sitä vietetään monin eri tavoin. Omana aikanamme se on luultavasti kohdannut monella tapaa suurta kilpailua Halloweenin kanssa, vaikka näillä kahdella ilmiöllä on täysin eri alkuperä.

Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai

Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantaiPitkäperjantai ja pääsiäismaanantai

Kristillisessä perinteessä pitkäperjantai ja pääsiäisen toinen päivä ovat kaksi erittäin tärkeää juhlaa, jotka molemmat ovat tärkeitä Jeesuksen huomion kannalta. Mutta jopa maallistuneessa maailmassa nämä päivät ovat monissa paikoissa virallisen koko päivän status.

Huolimatta siitä, että ne ovat vapaapäiviä, juhlat ovat monissa maissa jääneet enemmän tai vähemmän järjestämättä. Ainutlaatuista on, että paikoin viikonloput jäävät hädin tuskin huomaamatta, kun taas paikoin niihin liittyy hyvin suuria tapahtumia.

Tässä on hieman lisätietoa pääsiäisen maanantaista ja pitkäperjantaista.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on pohjimmiltaan kristillinen juhla, joka vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi. Se tapahtuu pääsiäistä edeltävänä perjantaina, ja sen alkuperäinen ajatus on keskittyä kärsimykseen, jonka Jeesus koki ristiinnaulitsemisen yhteydessä. Ruotsissa kesti 1600-luvulle asti, ennen kuin siitä tuli loma.

Pitkäperjantain päivämäärä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, ja siksi sen sanotaan tapahtuvan juuri pääsiäistä edeltävänä perjantaina. Monissa maissa pitkäperjantaita vietetään symbolisella ristiinnaulitsemisella. Tähän liittyen on myös pidempi paasto.

Kokonaisuudessaan pitkäperjantai on ollut Ruotsille hillitty juhlapäivä, jota ei vietetä kirkon ulkopuolella. Kansainvälisesti se on kuitenkin ollut huomattavasti konkreettisempaa.

Pääsiäismaanantai

Pääsiäismaanantai on myös yleinen vapaapäivä monissa maissa. Sitä vietetään pääsiäisen jälkeisenä ensimmäisenä maanantaina. Sen sijaan Yhdysvalloissa pääsiäispäivällä on erityinen asema, koska se ei ole osavaltionlaajuinen juhla. Siksi juhlat vaihtelevat suuresti eri paikoissa.

Pääsiäisen toinen päivä on alun perin Jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivä. Siksi juhlalla on jumalanpalveluksessa historiallinen perusta. Ei luultavasti olisi liian epäreilua väittää, että pääsiäisen toinen päivä huomioisivat pääasiassa kirkossa säännöllisesti vierailevat ihmiset.

fiFinnish