Helatorstai

Helatorstaita on hyvin tärkeä päivä kristinuskossa. Se on myös yleinen vapaapäivä monissa maissa, mutta tapa, jolla sitä todellisuudessa juhlitaan, vaihtelee useissa suhteissa. Ruotsissa sillä on pitkä historia, joka liittyy monin tavoin myös esikristilliseen aikaan.

Tässä on tietoa Kristuksen taivaaseenastumispäivästä ja siitä, mikä on ominaista sille nykyaikanamme.

Kristitty ja samalla esikristillinen

Ascension Day on kristillinen juhla, jonka tarkoituksena on juhlistaa päivää, jolloin Jeesus lähti maallisesta elämästä taivaaseen. Se tapahtuu aina 40. päivänä pääsiäisen jälkeen. Koska tämä on aina torstai, päivää on joskus kutsuttu pyhänä torstaina.

Tapa, jolla sitä juhlitaan, vaihtelee suuresti sen mukaan, missä määrin maa on sekularisoitunut. Perinteisempi Kristuksen taivaaseenastumisen juhla sisältää jumalanpalveluksen ja vierailun hautausmaalla, jossa läheiset ovat.

Erityisen Ruotsissa sille antaa erityisaseman se, että helatorsta on samaan aikaan kuin päivä, jolloin maanviljelijät vapauttavat lehmät laitumelle. Siksi päivä tunnetaan historiallisesti myös laidunvapautuspäivänä/lehmän vapauttamispäivänä. Tämä tarkoittaa, että sillä on kulttuurisesti ankkuripaikka myös talonpoikaisyhteiskunnassa, jonka historia on monella tapaa vanhempi kuin kristinuskon historia Ruotsissa.

Loma, jota harva viettää

Monissa tapauksissa Helatorstaiden päivä osuu samaan aikaan Ruotsin kansallispäivän kanssa niin, että yhdessä niistä muodostuu erityisen pitkä viikonloppu. Siksi helatorstaista tulee joskus osa Ruotsin pisintä viikonloppua.

Huolimatta siitä, että se on juhlapäivä, on Ruotsissa suhteellisen epätavallista viettää helatorstaita. Edelleen pääasiassa kristityt ja uskovat kiinnittävät jossain määrin huomiota päivään. Mutta juhla on lisääntynyt, ja monet ennustavat, että siitä tulee pian suurempi ilmiö kuin ennen.

uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä

Ne neljä uudenvuodenpäivää ja kolmastoista päivä ovat itsestäänselvyys monille ihmisille. Mutta sen kulttuurinen ja historiallinen alkuperä ei ole aina täysin ilmeinen. Vaikka niillä on alkuperä, joka ei välttämättä liity toisiinsa, ne muodostavat peruskehyksen siihen, miten molemmat lopetamme ja kohtaamme uuden vuoden.

Olemme tarkastelleet lähemmin joulun ja uudenvuoden 13. päivää.

loppiainen

Joulun kolmastoista päivä sai nimensä, koska se tapahtuu kolmantena päivänä joulun jälkeen. Näin ollen se tapahtuu yleensä tammikuun 6. Sen lisäksi, että se on yksi kirkon tärkeimmistä juhlista, se on myös juhlapäivä monissa maissa. Päivän tarkoituksena on juhlistaa sitä päivää, jolloin paljastettiin, että Jeesus oli Jumalan Poika.

Miten joulun kolmastoista päivää vietetään?

• Ruotsissa päivä jää usein huomaamatta. Mutta monilla muilla mailla on asema, joka vastaa meidän jouluaattoa, lahjojen ja seurustelun kanssa.

• Monet ruotsalaiset ovat viime aikoina päättäneet juhlistaa päivää hyvällä ruoalla.

Vaikka kolmastoista päivä vietetään usein ilman erityistä juhlaa, se on tärkeä kristillinen juhla, joka on osa yhteistä kulttuuriperintöämme.

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on uuden vuoden lopullinen aloituspäivä. Se tapahtuu 1. tammikuuta ja on siten vuoden ensimmäinen kalenteripäivä. Se on juhlapäivä useimmissa maissa ympäri maailmaa, ja sille on paradoksaalisesti annettu asema uudenvuodenjuhlien sotkujen siivoamiseksi.

Uudenvuodenpäivän ainutlaatuisuus on se, että se on seurausta esikristillisistä perinteistä yhdistettynä roomalaisiin ja kristillisiin elementteihin. Siksi se on loma, jolla ei tavallaan ole varsinaista konkreettista yhteistä lankaa. Mutta tästä huolimatta se on edelleen loma, joka koostuu sekä siivouksesta että uuden vuoden alkamisesta.